Mikä on keliakia?
Keliakia on autoimmuunisairaus
Keliakia on sairaus, jossa henkilön elimistö ei siedä gluteenia. Gluteeni on yhteisnimitys vehnän, rukiin ja ohran sisältämille proteiineille. Keliakia, jota joskus kutsutaan myös gluteeni-intoleranssiksi, on autoimmuunisairaus. Siinä immuunipuolustus hyökkää elimistön omia terveitä soluja vastaan. Jos keliaakikko syö gluteenipitoista ruokaa, hänen ohutsuolensa limakalvon solut vaurioituvat. Limakalvo tulehtuu, jolloin suolinukka vaurioituu ja hajoaa. Tällöin ruoan sisältämien ravinteiden imeytyminen elimistöön häiriintyy. Seurauksena voi olla vajaaravitsemus ja muita, joskus vakaviakin vaivoja ja seurannaissairauksia. Keliakiaan on tehokas hoito, gluteeniton ruokavalio.
Käytä termiä keliakia
Keliakiaa kutsutaan joskus myös gluteeni-intoleranssiksi, mutta sairauden oikea nimitys on keliakia. Gluteeni-intoleranssista puhumista tulisi välttää, sillä intoleranssilla viitataan myös muuntyyppisiin ruokayliherkkyyksiin. Käytämme termiä keliakia, sillä sitä ei voi ymmärtää väärin.
Joskus saatetaan myös puhua gluteeniallergiasta, mutta tätä sanaa tulisi välttää. Keliakia ei ole allergia vaan autoimmuunisairaus. Sen sijaan on olemassa vehnäallergia (allergia vehnän proteiineille), mutta kyseessä on vilja-allergia, joka on eri asia kuin keliakia.
NOIN KAKSI PROSENTTIA SAIRASTAA KELIAKIAA
Keliakia on krooninen sairaus, ja diagnoosin saaminen on tärkeää
Keliakia on krooninen sairaus, mikä tarkoittaa, että se ei parane ajan mittaan. Syynä on immuunipuolustuksen muisti. Keliakiaa ei siis voi parantaa. Keliakiaan on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen ja erittäin tehokas hoito: gluteeniton ruokavalio. On tärkeää, että kaikki keliaakikot saavat diagnoosin, sillä gluteeniton ruokavalio on loppuelämän mittainen hoito, jota ilman keliakia johtaa vajaaravitsemukseen. Keliakiaa ei voi testata itse, vaan diagnoosin tekee lääkäri. Gluteenia ei tule jättää pois ruokavaliosta, ennen kuin tutkimukset on tehty. Muuten keliakian toteaminen tai poissulkeminen ei ole mahdollista.
Miten keliakiaa hoidetaan?
Keliakiadiagnoosin saamisen jälkeen tulee siirtyä gluteenittomaan ruokavalioon. Näin suoli paranee vähitellen. Se voi viedä muutamasta viikosta vuoteen tai kahteen, ja joissakin tapauksissa jopa useita vuosia. Vointi kuitenkin paranee jo muutamassa viikossa. Suolen paranemista seurataan lääkärikäynneillä verikokeilla ja oirekyselyillä. Kun suoli on parantunut, seurannaissairauksien ja komplikaatioiden riski on pieni.
LISÄÄNTYNYT TIETOISUUS
Miten yleistä keliakia on?
Keliakia on nykyisin paljon yleisempi kuin ennen. Sairaus on viime vuosikymmeninä muuttunut harvinaisesta lasten sairaudesta yleiseksi kansanterveyden ongelmaksi kaikenikäisillä. Tietoisuus keliakiasta on myös lisääntynyt sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnassa. Myös menetelmät keliakian diagnosointiin ovat kehittyneet. Tästä huolimatta keliakia jää usein toteamatta.
Useimmat seulontatutkimukset viittaavat siihen, että keliakiaa esiintyy väestössä noin yhdellä prosentilla länsimaissa ja 2 prosentilla Suomessa. Useimmilla keliakia jää kuitenkin diagnosoimatta. Läheskään kaikilla ei nimittäin esiinny oireita tai he eivät koe keliakialle tyypillisiä maha- ja suolisto-oireita. Osalla oireet ovat täysin erilaisia, ja joillakin ei esiinny oireita lainkaan.
Keliakiaan liittyy perinnöllinen alttius
Keliakialle ei ole tyypillistä puhkeamisikää tai -ajankohtaa, vaan se vaihtelee paljon. Nykykäsityksen mukaan keliakia kehittyy lapsena, mutta se saattaa puhjeta vasta myöhemmin. Keliakiaan liittyy kuitenkin perinnöllinen alttius, sillä sairauden puhkeaminen edellyttää tiettyjä geenejä (riskigeenit). Useimmille näiden riskigeenien kantajille ei kuitenkaan koskaan puhkea keliakia. Jos lähisukulaisella (vanhemmalla, sisaruksella tai lapsella) on keliakia, riski sairastua on noin 10–15 %.
Mikä saa keliakian puhkeamaan?
Keliakia ei ole synnynnäinen sairaus, vaan se puhkeaa, kun immuunipuolustus on oppinut reagoimaan väärin gluteeniin. Tätä immuunipuolustuksen reagointimekanismia selvitetään tutkimuksissa kautta maailman. Tiedetään, että se edellyttää tiettyjä geenejä (keliakian riskigeenit) ja gluteenia sisältävää ruokavaliota. Kolmas tekijä on sairauden laukaiseva tekijä. Vain murto-osa keliakian riskigeenejä kantavista sairastuu. Suomessa noin 30–40 prosenttia väestöstä kantaa riskigeenejä mutta vain 2–6 prosentilla heistä puhkeaa keliakia. Kolmas eli laukaiseva tekijä liittyy yhteen tai useampaan ympäristö- ja elintapatekijään. Näiden osalta tutkimusta tehdään muun muassa virusten, bakteerien, tulehdusten (erityisesti ensimmäisinä elinvuosina), suolistoflooran ja lastenruoan vaikutuksista.